Autosanastoa

Tähän mennessä autoista oppimaani:

A

Alumiiniteippi

Kun autossa on jouduttu tyytymään vaatimattomampaan malli- ja varusteluversioon ja myös vartavasten autolle suunnitellut korisarjat ovat tavoittamattomissa, turvautuu tee-se-itse-mies alumiiniteippiin. Kaikenlaista listaa, paneelia, valojen umpioita, moottorin kromauksia voi hoitaa alumiiniteipillä. Teipin kanssa puuhastelulla ei ole kuitenkaan mitään yhteistä naisten harrastaman askartelun, skräppäyksen tai muidenkaan käsitöiden kanssa.  Kun mies vetäytyy autotallin uumeniin teippiä venyttämään, kasvaa auton arvo eksponentiaalisesti käytettyyn aikaan nähden. Vrt. GTI-tarran kiinnittäminen takakonttiin.

ks. myös hiilikuituteippi ja -kalvo

B

Bose, B&O

Hifi-laitteiden tuotemerkkejä. Tämä hulluus on suhteellisesti suurimmillaan ensimmäisten autojen kohdalla. Ei ole mahdotonta löytää autoa, johon sen ylpeä omistaja on satsannut äänentoistolaitteita moninkertaisella summalla auton varsinaiseen hintaan nähden. Koska tämä ominaisuus ei ole väistyvä, vaan suurempien bassojen tarve kasvaa ja kasvaa, on nämä miehet hyvä kiertää jo nuoresta iästä alkaen.  Onneksi jytisevän eurodancen erottaa jo korttelin päästä ja välttely on helppoa. Erikoista on, että mies, joka ei kotioloissa kuule normaalilla tai hieman kovemmallakaan äänellä kerrottuja kehotuksia, on autoon mennessään kehittänyt mitä hienoimpien sävelkulkujen nyanssien ja erilaisten säröjen ja akustiikan erottelukyvyn.

C

Citymaasturi

2000-luvun invamopo. Kaikki, joilla on selkävaivoja, ynnämuita motorisia hankaluuksia, mutta väen väkisin pitävät kiinni liikkumisen vapaudestaan, hankkivat ajopelikseen citymaasturin. Koska on se niin kätevä! Korkea maavara ja joskus harvoin saatavissa oleva neliveto antavat ajajalle illuusion liikkumisen esteettömyydestä (itsepetosta parhaimmillaan niin kuskin kuin autonkin osalta). Citymaasturi on verrattavissa verkkarihousuihin. Urheilukentille kehitetyistä joustopöksyistä on tullut jokapaikan vaate. Katukuvassa liikkuvista verkkahousunkäyttäjistä vain aniharva pystyisi huippusuorituksiin kilparadalla.

D

Diesel

Polttomoottori, jonka polttoaineena käytetään dieselöljyä. Niille, jotka haluavat maksaa autostaan enemmän, jotta saisivat heikomman kiihtyvyyden, suuremmat pienhiukkaspäästöt, traktoria muistuttavan käyntiäänen, sisälämpötilan, joka on kylmempi kuin Suomen talvi ja pientä jännitystä elämään aina tankilla käydessä. Sopii niille, jotka nakuilevat paljon.

E

...

Mitä historiasta voi oppia?

Syytän vanhempiani ja ikävää lapsuuttani siitä, että olen kiinnostunut autoista. Joka viikonloppu ydinperheemme suuntasi mökkireissulle parinsadan kilometrin päähän.  Reissut olivat tylsääkin tylsempiä ja aikamme takapenkin rajalinjoja puolustettuamme homma meni yleensä raivoisaksi painiksi, jossa kuskikin sai nasevia potkuja penkkiinsä. Huuto, uhkailu, lahjonta, kiristäminen vanhempien puolelta ei tilannetta kovin pitkään rauhoittanut, joten matkalle piti keksiä jotain ajanvietettä. Parasta hupia oli bongailla eri autoja ja kerätä kuvitteellisia autotalleja sillä periaatteella, että minä ja veljeni saimme vastaantulevat autot omaksemme vuorotellen. Salakavalasti vanhempi sukupolvi pääsi samalla ujuttamaan neitsellisiin mieliimme mielikuvia eri automerkeistä. Bongailu onnistui helposti, kun kumpikin takapenkkiläinen istui sulassa sovussa nojaten etupenkkien välikköön. Rajoittavia turvavöitä ei tuohon aikaan ollut ja kiinnostavan yksilön ohimennessä, saatoimme singota vielä takaikkunalle tuijottamaan poistuvaa perää.
Onnettomaan lapsuuteeni kuului myös se, että minulla ei ollut ystäviä. Siispä veljen V8 Magazinet tulivat tutuiksi. Pitkät illat myös pelasimme autopelikortteja, joissa oli tärkeä osata taktikoida, kysyäkö tehoja, kiihtyvyyttä, omamassaa vai kulutusta.  Omamassasta aina kiistelimme, kumpi siinä oikein on parempi ominaisuus, mahdollisimman painava vai kevyt auto.  Olihan noita kortteja niin moottoripyöristä, junista, laivoista kuin lentokoneistakin, mutta jostain syystä autot olivat kaikkein helpoimmin omaksuttavia ominaisuuksiltaan.
Elin lapsuuteni aikana, jolloin perheessä oli yksi televisio eikä lastenohjelmia näkynyt muulloin kuin puoli kuuden aikaan pikkukakkonen. Tuolloin oli myös auton keksimisen satavuotisjuhlat. Televisiosta näytettiin juhlavuoden kunniaksi moniosainen historiallinen katsaus auton kehityksestä tuohon päivään asti. Miesväen määrätessä tv-kanavan ja katsottavan ohjelman, tuota oli katsottava, kun ei kavereitakaan ollut, joiden kanssa puuhailla.
Jonkinlaista kasvamista ja itsenäistä ajattelua esiintyi teinivuosina, jolloin yhteydet automaailmaan katkesivat. Ainoastaan Dingon keikkabussi jaksoi innostaa. Ajokortin ajovaiheessa piti asiassa taas aktivoitua. Perheen propagandalla oli jälleen vaikutuksensa ja päädyin ajamaan C-kortin, koska koskaan ei tiedä, milloin pääsee ajamaan kokonaismassaltaan kunnioitettavan suuruista ajoneuvoyhdistelmää. Sattuneesta syystä pikkuauton rattiin istuminen olikin aivan vieras maailma. Peruuttaminen ja mäkilähdöt on jäänyt opettelematta henkilöautolla kokonaan. Kuormurillahan nuo toimenpiteet hoituvat kuin matemaattisen kaavan soveltaminen.
Kun kortti lopulta oli veskassa ei isäpappa autoa pihtaillut. Penkinpäällisetkin oli vaihdettu tekokarvaiseksi seeprakuosiksi. Isukin mielestä ne olivat varmaankin katurallin viimeisen muodin mukaiset. Itse en hennonnut niistä sanoa mitään. Nuoruuden innolla rattia tuli torilla pyöriteltyä ja juoppokuskina toimittua. Mökkireissuillekin minusta tuli hovikuski. Kädestä pitäen isä myös opetti renkaiden ja öljynvaihdot, bensapumpullakin yhdessä kävimme.

Tilapäivitys

Ihan vaan sen takia, että saan tuon p-magneetin pois etusivulta.
.
.
.
.
.
.
.
pois
pois
pois

Pillumagneetti

Minua niin kovin ihmetyttää tuo mies. 

Miksi sen pitää päästä avoautolla harrastuksiin? Konttitila on minimaalinen, joten varusteet kuljetetaan penkillä ja kassi raapii verhoilua. Öljyisillä haalareilla se sitten istuu penkille kenkiään vaihtamaan, jolloin öljy tietenkin siirtyy minun pyhämekkooni, kun minä sille penkille istun seuraavan kerran.  Auto menee likaiseksi päältä ja sisältä! Eikö tuo kosla hankittu siistiin katuajoon? Ja miksi ukko sai SLK 320 cabrion ja minulla on tämä Fiat tipo? Minua niin ärsyttää, kun herran pitää sillä pillumagneetilla lähteä niihin harrastuksiinsa. Sitten vielä kyydissä on ne naistennaurattajakaverit. Kyllähän minä omaan mieheeni luotan, mutta kun tiedän, että kaverit houkuttelevat esim. kauniit, nuoret varikkotytöt luokseen ja kyllä se auto ja mies kerää kiitettävästi huomiota. Voisi se ukko joskus lähtiessään suudella minua niin kuin ei ole koskaan suudellut ja sanoa (tuulen valkoista ajokaulaliinaa heiluttaessa), että minä olen se kaikkein kaunein ja ihanin nainen.
    Miksi sen miehen piti just tänä perjantaina lähteä biljardia pelaamaan. Mehän jo kaksi kuukautta sitten sovimme, että tänä viikonloppuna aloitamme kevätsiivoukset. Nyt kun se menee sinne bilissalille, se ei jaksa huomenna herätä ajoissa ja kaupassakäynti ja ruuanlaitto siirtyvät. Sitten en ehdi vaihtaa verhoja tai jos vaihdan verhot emme ehdi pestä saunaa. Ja kyllä minä tiedän millaisia vosuja siellä salilla pyörii. Kaula-aukko on napaan asti ja alaosa nuolee perseen muotoja.  Kaikki näkyy, kun kumartuu lyömään! Ja minä en halua, että ne lortot tuijottaa mun miehen takapuolta, kun se nojautuu pöydän päälle tai katsoo sen kauniisiin silmiin tiskin toiselta puolelta. Ja sitten vielä ne naistennaurattajakaverit. Ne lyövät vetoja niiden sutturoiden kanssa ja koko ilta puhutaan kepittämisestä ja palloista pusseissa. Se tuntuu minusta pahalta. Olen mustasukkainen!
  Miksi miehen pitää NYT katsoa TV:tä. Minun voisi nyt tehdä mieli ja nyt olisi sopiva aikakin. Ukolle taitaa vain ottelu olla tärkeämpi. Ja miten sillä nyt on aikaa pari tuntia tuijottaa töllöä, kun äsken ei jaksanut lähteä katselemaan huonekaluliikkeisiin mattoja? Se matto pitää hankkia ensi kesän sukujuhlia varten! Minäkö senkin joudun hommaamaan ja millä ajalla? Ja oliko se taas lyönyt hulluista summista vetoa kavereidensa kanssa lopputuloksesta? Sinne meni nekin mattorahat!

Jälkikirjoitus: Kirjoitettu makkiksen pyynnöstä.

Odotusaika

Kuinka ihminen voikaan saada sadistista nautintoa toisen piinaamisesta. Nainen keksi keinon jos toisenkin, aivan kuin auton odotusaika ei jo itsessään olisi ollut raastavaa. 

Aina yhtä huvittavaa oli vannottaa miestä olemaan menemättä kuraisiin maastoihin, asfalttiradoille, moottoritien liittymiin tai liikennevalokisoihin. Sillä eihän autoa ollut hankittu liattavaksi offroadharjoituksissa, saamaan kiveniskemiä ralliradoilla tai revitettäväksi liiallisissa kiihdytyksissä. Tarkoitus oli nauttia sivistyneestä kyydistä ja vain siirtyä paikasta A paikkaan B. 

Parasta hupia kuitenkin oli pohtia sitä, kumpi saisi suorittaa uuden kaunottaren neitsytmatkan. Naisen perusteet olivat varsin vastaansanomattomat. Toki naisen tuli saada kokea tuo ensiajon huuma, kun mies kuitenkin ajaisi suurimman osan mittarin kilometreistä. Kun nainen oli jo näin maltillisesti suhtautunut miehen autoprojektiin ja lupautunut nimensä kirjoittamaan kauppakirjoihin ja luovutustilaisuuteen saapumaan, tuntuisi täysin luontevalta, että nainen ajaisi auton ensikilometrit ja jättäisi lelun sen jälkeen miehen haltuun.

Mies ei voinut suoraan sanoa, että auto oli hänen projektinsa, hänen hankintansa, hänen käyttöönsä ja hänen tietämyksellään valittu, pitkällisen urakan huipentuma. Olisihan siten vallan turhauttavaa, jopa vahingollista mikäli tuon prosessin kliimaksi jäisi häneltä saavuttamatta. Itsekseen puhisten, henkeä välillä pidätellen ja välillä taas puhaltaen, mies yritti saada selvää naisen aivoituksista. Lopulta päätyi liittymään mukaan vedätykseen ja myötäilemään naisen tarinointia, punoen mielessään viimehetken varasuunnitelmaa avainten luovutuksen yhteyteen.

Kauaa ei mies malttanut pelata riivattua peliä.  Mies tuli naisen viereen, ihan lähelle, katsoi viattomin silmin, melkein tärisi jännityksestä, hinkui vastausta, jonka halusi kuulla. Vetosi katseellaan, kertoi, kuinka tärkeää se miehelle olisi, jos hän pääsisi ensimmäisenä istumaan menijän penkille, ohjastamaan auton hallista ulos, kaasuttamaan karstat tuliterästä moottorista. Ymmärsikö nainen, mikä merkitys sillä miehelle olisi, jos nainen voisi suoda vielä tämän yhden elämyksen miehelleen. 

Tytönkin autossa voi olla munaa - eli Virittäjät kausi 2, jakso1

Aika monessa autohullun taloudessa kiroillaan ankarasti Virittäjien paluuta tv-kanaville. Niin täälläkin!
Ohjelma oli kokenut radikaaleja muutoksia. Rienaajat sanoisivat, ettei sarjaa olisi voinut enää muuttaa huonompaan suuntaan, mutta nuo moukkamaiset besserwisserit erehtyivät. Ohjelmasta oli karsittu kaikki se, mikä teki siitä arvokkaan. Poissa olivat mieltäraastavan kutkuttavat, hidastetut kävelyotokset, kameran seuratessa Maestron saapumista varikkosuoran päästä koeajoyksilön vierelle, läpileikkaus Mestarin kartingsaavutuksista fanfaarien säestämänä ja sen toisen miekkosen jännitystä nostattavat hehkutuspuheet punaposkisten autonomistajien rinnalla ennen varsinaisia Salon taikasanoja: "Tämmöne.  - - - - (Onk siinä) mitään, mitä mun pitäis tietää? - - - - - -Voinko käydä kokeilemassa?". Elän toivossa, että koska ensimmäisen jakson "vieras" oli jo edelliseltä kaudelta tuttu, ei näitä alkumuodollisuuksia nyt toistettu, mutta kun paikalle tulee uusia ihmisiä, Mika turvautuu tuttuihin reploihinsa. Muutenhan ohjelman merkitys juomapelinä surkastuu täysin! Alkupohjat sai aiemmin kätevästi, kun aina hörpättiin tiettyjen maneerien aikana. On kovin vaivalloista alkaa laatia ryyppäämiseen uusia sääntöjä muuttuneen formaatin perusteella. Ensimmäisessä jaksossa edes autotkaan eivät kuumenneet ensimmäisen kauden tapaan, joten huikka jäi siinäkin kohtaa ottamatta. Onko tehty perustavanlaatuinen virhe ja valikoitu mukaan liian valmiita virityksen kohteita?
Suurin järkytys odotti kuitenkin ohjelman lopussa. Numeroista ymmärtämättömän, mielivaltaisen tuomaroinnin tilalle oli tullut näennäisen järkevältä kuulostava ajokkien ominaisuuksien vertailu, jossa ensi kuulemalta jakson voittajan luulisi selviävän loogisesti. Alkujärkytyksestä tokenin kuitenkin pikaisesti huomatessani, että vaikka arvioijalle selkeästi vaikeat numerot olikin nyt poistettu ja pyritty vähentämään kategorioita lyhytkestoisen muistin käsiteltävissä olevien yksikköjen määrän rajoille, onnistui Salo taktikoimaan arvioinnin vanhaan tuttuun tilanteeseen, jossa Keisarin sana on laki. Eli diktaattorimaisesti tuomittiin toinen autoista voittoon ja toinen Nissanin ja hellan väliin, jonka se toinen häiskä onnistui toistamaan lopuksi useampaan kertaan. (Hei, tästä uusi hörppykohta: Kun se toinen mies keksii jonkin hauskan kommentin ja toistaa sitä minuutin sisällä.)
Annan ohjelmalle vielä toisen mahdollisuuden, vaikka nyt pahasti vaikuttaakin, että Virittäjät on pilattu tekemällä siitä samanlainen, tylsä auto-ohjelma kuin hyvin monet muutkin valtakanavilla näkyvät katsaukset.

Outo himo

Minulla on vastustamaton himotus potkia autojen alle ja renkaiden taakse kasautuneita lumia pois. Silmät kiiluen tarkkailen autoja sillä silmällä. Mahtaako potkiskelusta olla jotain haittaa auton alustalle tai esim. joillekin osille?

Tuossa yksi aivan uskomattoman himottava kohde! Tämä on jo pakkomielle!